Neurologia

Neurologia

Neurologia on lääketieteen ala, joka tutkii hermojärjestelmän rakennetta, toimintaa, kehitystä ja hermosairauksia. Neurologit ovat erikoistuneet hermojärjestelmään ja lihaksistoon liittyvien sairauksien tutkimukseen, diagnoosiin ja hoitoon. Neurologit eivät hoida potilaitaan kirurgisin toimenpitein, mikä onkin pääasiallinen ero neurologin ja neurokirurgin välillä. Neurokirurgit ovat keskittyneet pääasiassa hermojärjestelmän kirurgista hoitoa tarvitseviin sairauksiin ja ongelmiin, kuten aivokasvaimiin, selkäydinkanavan ahtaumaan, aivoaneurysmaan, kallonsisäiseen verenvuotoon, aivo-selkäydinnesteen kiertohäiriöihin ja muihin vastaaviin. Pääasiassa neurologit tutkivat ja hoitavat epilepsiaa, neurodegeneratiivisia sairauksia, lihasdystrofiaa, aivoinfarkteja, Parkinsonin ja Alzheimerin tauteja, migreeniä, MS- ja ALS-tauteja sekä kroonista hermosärkyä.

Neurologin vastaanotolle päädytään yleensä yleislääkärin tai muun erikoislääkärin lähetteellä. Aivoinfarktin ja muiden vakavien sairauksien tapauksessa alkaa hoito jo ensiapupäivystyksessä. Infarktin vakavassa akuuttivaiheessa käytetään hoitona tukoksen liuotushoitoa (trombolyysi) tai poistoleikkausta (trombektomia), jotka auttavat vähentämään paikallisen verettömyyden (iskemia) aiheuttamia aivovammoja.

Riippuen potilaan iästä ja sukupuolesta ovat käsiteltävät ongelmat erilaisia. Lasten hermojärjestelmän ja lihaksiston sairaudet eroavat aikuisten vastaavista, minkä takia niiden hoitoon ovat erikoistuneet erityiset lastenneurologit. Lastenneurologin tehtävä on löytää neurologisten sairauksien syyt, vammojen laatu ja sijainti hermojärjestelmässä tai lihaksistossa. Lastenneurologi tekee tiivistä yhteistyötä geneetikkojen kanssa, koska monet geneettiset sairaudet tulevat ilmi lapsuuden aikana kehityksestä jälkeen jäämisenä tai muina neurologisina ongelmina.

Keskushermoston (aivojen ja selkäytimen) tutkimukseen sopivat parhaiten magneettikuvaus (MRI)  ja tietokonetomografia (TT). Tietokonetomografia voidaan tehostaa myös varjoaineella, jotta sairas kudos tulee selvemmin näkyviin. Samoin saadaan paremmin näkyviin kaula- ja aivovaltimoiden tila. Uusimpia neuroradiologisia tutkimusmenetelmiä ovat toiminnallinen magneettikuvaus (fMRI), magneettiangiografia (MRA), magneettispektroskopia (MS) ja aivojen traktografia (DTI).

Ääreishermoston ja lihassairauksien diagnostiikassa korvaamattomaksi ovat osoittautuneet elektroneuromyografia (ENMG) eli hermo- ja lihassähkötutkimus. Elektroneuromyografia on kivuton ja vaaraton tutkimus, jonka aikana mitataan lihasten sähköaktiivisuutta ja sähköimpulssien etenemisen nopeutta hermoradoissa. Tutkimuksen avulla on mahdollista havaita tunto- ja liikehermojen vammoja sekä arvioida lihasten sähköaktiivisuutta, jonka tutkiminen auttaa löytämään periytyviä lihassairauksia eli lihasdystrofioita.

Palvelut:

    • Neurologin vastaanotto

      153 klinikkaa

      Neurologi eli hermolääkäri on keskus- ja ääreishermoston sairauksien tutkimukseen, seurantaan, ennaltaehkäisyyn ja ei-kirurgiseen hoitoon keskittynyt erikoislääkäri. Neurologin erikoisalaa ovat kaikki neurologiset eli hermojärjestelmän oireet ja sairaudet, kuten huimaus, muistihäiriöt, selkä- ja pääkivut, epilepsia sekä Parkinsonin ja Alzheimerin taudit. Yleensä ensimmäisellä vastaanotolla tehdään lääkärintarkastus ja määrätään tarpeelliset tutkimukset ja kokeet. Samoin neurologi antaa potilaalle neuvoja koskien hermojärjestelmän sairauksien ennaltaehkäisyä ja jatkohoitoa.