Infektiosairaudet

Infektiosairaudet

Infektio- eli tartuntatautioppi on tartuntatauteja tutkiva, diagnosoiva ja hoitava lääketieteen ala. Infektiosairaudet voivat olla erilaisten bakteerien, virusten, sienten tai parasiittien aiheuttamia. Tartuntatauti ei tarkoita samaa kuin ”infektio”. Infektio on prosessi, jossa taudinaiheuttajat tunkeutuvat elimistön kudoksiin, lisääntyvät ja aiheuttavat toiminnallaan ja toksiineillaan isäntäelimistössään vastareaktion. Tartuntatautien leviäminen ja siten myös niiden ennaltaehkäisy riippuu varsin paljon konkreettisesta taudinaiheuttajasta. Monet taudinaiheuttajat (esim. flunssavirus) leviää sairastuneen kosketuksesta tai eritteistä. Toiset vaikeammin tarttuvat tartuntataudit tarvitsevat levitäkseen pitkäaikaista tai toisenlaista kontaktia. Taudinaiheuttajat voivat levitä välittömästi (kosketus, pisaratartunta, pistohaava) tai välillisiä (ilman, esineiden, ruoan, veden, hyönteisten jne. kautta). Monien tartuntatautien ennaltaehkäisyssä oleellista on hygienia (esim. käsienpesu, oikea yskimistapa). Sairastuneiden tai sellaisiksi epäiltyjen eristämistä kutsutaan karanteeniksi. Infektiosairauksien epidemiologia on muuttumassa yhä oleellisemmaksi lääketieteen alaksi, koska koko ajan löydetään uusia tartuntatauteja ja havaitaan vanhojen uutta esiintyvyyttä. Samoin lääkeresistenssistä on tullut kriittinen kysymys.

Lisäksi epidemiologinen analyysi voi auttaa sairausten diagnosoinnissa. Tartuntatautien kontrolloimiseksi avainasemassa on nopea ja efektiivinen diagnoosi. Tämän takia kehitellään uusia tutkimusmenetelmiä, jotka antavat nopean ja yksiselitteisen vastauksen. Nykypäivän yleisin tartuntatautien diagnosoimismenetelmä on pääasiassa molekulaarisia (esim. PCR). Infektiosairauksiin erikoistuneet lääkärit toimivat neuvonantajina myös toisten erikoisalojen lääkäreille ja järjestävät esimerkiksi HIVin ja AIDSin hoitoa. Tartuntatautilääkäreitä tarvitaan vaikeampien tilojen hoidossa, vaikka muuten kyllä muidenkin alojen lääkärit osaavat niitä hoitaa. Sairaalan infektiotautilääkärit vastaavat myös sairaalainfektioiden kontrollista. Koska nykypäivän yksi yhä lisääntyvistä ongelmista on taudinaiheuttajien muuttuminen lääkeresistenteiksi, on infektiokontrollin yksi oleellisimmista tehtävistä analysoida antibioottien käyttöä ja vaikuttaa sen käyttöperiaatteisiin sekä toimia neuvonantajana bakteerien vastaisessa hoidossa. Infektiokontrolli myös rekisteröi leikkaus- ja pistovammat mahdollisina taudinaiheuttajien välittäjinä. Yksi tartuntatautien ennaltaehkäisemisen keino on rokottaminen. Rokotuksessa aiheutetaan immuunijärjestelmän taudinaiheuttajan vastainen reaktio, jonka ansiosta syntyy pysyvä tai väliaikainen immuniteetti. Rokottaminen ehkäisee myös tautien leviämistä, minkä takia sen avulla pystytään estämään tartuntatautiepidemiat. Koska osaa sairauksista esiintyy vain tietyssä päin maailmaa, on rokottaminen niitä vastaan mielekästä vasta ennen tällaiselle riskialueelle matkustamista. Tässä yhteydessä avuksi tulee tartuntatautien epidemologia, jonka perusteella kootaan viralliset rokotusohjelmat ja –suositukset. Matkailulääketieteeseen liittyvät myös erilaiset tartuntatautien neuvontapisteet, joissa tehdään joskus myös rokotuksia.

Palvelut:

    • Infektiolääkärin vastaanotto

      141 klinikkaa

      Infektiolääkäri eli tartuntatautien erikoislääkäri on erikoistunut tartuntatautien ennaltaehkäisyyn, tutkimukseen ja hoitoon. Infektiolääkäri on keskittynyt mm. rokotuksiin ja matkalääketieteeseen liittyvään neuvontaan, mutta toimii myös vakavien bakteeri- ja virustartuntojen ennaltaehkäisyn ja hoidon parissa. Rokotusneuvonta on suositeltavaa ennen matkustamista kehitysmaihin tai trooppisille alueille. Infektiolääkärin vastuulla on myös heikentyneen immuniteetin omaavien hoito.