Allergologia

Allergologia

Allergologia on lääketieteen erikoisala, joka on keskittynyt ihmisen immuunijärjestelmän ylireagointeja eli allergiareaktioita aiheuttaviin sairauksiin. Allergologit ovat allergialääkäreitä, jotka ovat erikoistuneet allergologiaan ja allergiasairauksien tutkimukseen, diagnoosiin, seurantaan ja hoitoon. Usein allergologiaan erikoistuvat lastenlääkärit tai keuhkolääkärit.

Allergologiaan liittyvät oleellisesti käsitteet allergeeni ja allerginen reaktio. Allergia tarkoittaa elimistön immuunijärjestelmän reagoivan herkästi ja käynnistävän torjuntareaktion sinänsä vaaratonta ainetta vastaan. Allergia voi ilmetä monella eri tapaa, esimerkiksi astmana, nuhana, silmän sidekalvotulehduksena, atooppisena ihottumana, nokkostautina tai anafylaksiana. Yliherkkyydestä jonkin allergeenin suhteen kertoo kyseisen aineen IgE-vasta-aineen määrän lisääntyminen elimistössä.

Allergeeni on mikä tahansa elimistön ulkopuolinen orgaaninen tai epäorgaaninen aine, joka saa immuunijärjestelmän puolustussolut tuottamaan reaktioita, jotka yleensä signaloivat tulehdusta. Immuunijärjestelmän puolustusreaktion aiheuttamien signaaliaaltojen (ml. histamiini) vapautumisen myötä ihmisen elimistössä ilmenee tulehdukselle tyypillisiä oireita, kuten turvotusta, punoitusta, lämmönnousua, kihelmöintiä ja ihottumaa. Joskus allerginen reaktio on erittäin vahva ja salpaa ihmisen hengitysteitä aiheuttaen kaulan alueen turpoamista sekä hengitysvaikeuksia. Äärimmäistä ja hengenvaarallista yliherkkyysreaktiota nimitetään anafylaktiseksi šokiksi tai reaktioksi, joka aiheuttaa verenkiertojärjestelmän häiriöitä, hengitysvaikeuksia ja tajuttomuutta. Jos potilas ei saa adrenaliinia heti anafylaktisen reaktion ensiminuuteilla, muuttuu hänen tilansa nopeasti hengenvaaralliseksi.

Allergiadiagnoosi voidaan antaa yksinomaan lääkärintarkastuksen ja potilaan antamien tietojen perusteella. Tyypillisiä allergiareaktion oireita ovat ihottuma, nuha, silmien punoitus tai keuhkojen vingunta. Samoin on usein tarpeellista allergiatestien tekeminen, jotta voidaan tarkasti määrittää ne allergeenit, joita tulisi välttää. Allergian ensihoito onkin allergiaa aiheuttavien aineiden välttäminen. Yksinkertaistaen allergiatestit jakautuvat kahteen ryhmään: IgE-vasta-aineiden määrän selvittämiseen verikokeella ja epikutaani- eli lapputesteihin (allergeenilaastarit). Verikokeella voidaan selvittää monien sisään hengitettävien allergeenien (esim. erilaiset siitepölyt) ja ruoka-aineallergeenien (esim. viljatuotteet) aiheuttamien IgE-vasta-aineiden konsentraatio. Miinuspuolena on se, että elimistössä voi olla vasta-aineita, mutta ei voi olla varmaa, että juuri ne aiheuttavat allergiareaktion ja potilaan oireet. Epikutaanitestit eli lapputestit ovat allergisen kontakti-ihottuman diagnosoimiseksi kaikkein oleellisin tutkimusmenetelmä. Testissä iholle kiinnitetään tutkittavaa allergeenia sisältävä laastari, joka aiheuttaa tulehdusreaktion, jos kyseessä on allergisen reaktion aiheuttaja. Lapputestin miinuspuoli on sen korkeampi hinta ja toimenpiteen toteuttamisen monimutkaisuus. Kuitenkin testin avulla on mahdollista konkreettisesti todistaa jonkin allergeenin vaikutus elimistössä. Tutkittava aine aiheuttaa tulehdusreaktion vain niille, jotka ovat yliherkkiä eli allergisia sille.

Allergiasairauksien hoito on pääasiassa potilaan oireiden lievittämistä eli kyse on oireenmukaisesta hoidosta. Tärkeimmät oireita lievittävät lääkkeet ovat antihistamiinit tai kortikosteroidien (lisämunuaishormonit) johdannaiset. Vanhemmat antihistamiinit ovat rauhoittavia ja väsyttäviä, mistä syystä niitä käytetään monesti myäs unilääkkeinä. Potilaat kuitenkin arvostavat uusia ns. väsyttämättömiä antihistamiineja. Kortikosteroidia sisältävät lääkkeet annostellaan mieluiten paikallisesti nenäteitse, inhaloitavien astmalääkkeiden tai ihovoiteen muodossa. Vakavampien ja systemaattisempien reaktioiden tapauksessa voi tulla kyseeseen nieltävä tai injektoitava lääkemuoto.

Joissakin harvoissa tapauksissa on tarpeen spesifinen immunoterapia eli siedätyshoito, jossa pyritään neutralisoimaan elimistön yliherkkyys jotakin allergeeniä kohtaan. Allergian siedätyshoito tarkoittaa allergiareaktiota aiheuttavan allergeeniä tai allergeenejä sisältävän sekoituksen injektoimista potilaan elimistöön pieninä, mutta kerta kerralta kasvavina, annoksina. Näin kasvatetaan elimistön sietokykyä kyseistä allergeenia kohtaan. Allergeenispesifinen immunoterapia voidaan aloittaa potilaalle, jolla on 1) allergologi – ja immunologin tai lastenallergialääkärin diagnosoima IgE-välitteinen allerginen anafylaksia, heinänuha eli allerginen riniitti, allerginen rinokonjuktiviitti ja/tai astma; 2) jolla ei ole estettä allergeenispesifiseen hoidon aloittamiseksi; 3) potilas on noudattanut aiemmin laadittua hoitosuunnitelmaa. Allergeenispesifistä siedätyshoitoa voi harjoittaa vain alan koulutuksen saanut erikoisasiantuntija. Hoito lopetetaan, jos hoitavan lääkärin mukaan kahden vuoden aikana hoidon aloittamisesta hoitotulokset eivät ole merkittävästi parantuneet, kun otetaan huomioon oireiden ilmenemisen tiheys, vaikeus, pahenemiskerrat sekä lääkkeiden käyttö ja muutokset elämänlaadussa verrattuna aikaan ennen hoitoa.

Palvelut:

    • Allergologin vastaanotto

      9 klinikkaa

      Allergologi eli allergialääkäri on allergioihin ja yliherkkyyteen erikoistunut lääkäri. Ennen kaikkea allergologi on keskittynyt mm. hengitysteiden, ihon ja ruoansulatusjärjestelmän allergeenien aiheuttamiin immuunisysteemin reaktioihin, joita ovat esimerkiksi nuha, yskä, näppylät, suolistohäiriöt ja vastaavat. Ensivastaanotolla allergologi tekee yleensä lääkärintarkastuksen, kirjoittaa lähetteet allergiatesteihin ja mahdollisesti suunnittelee jatkohoidon.