Radiologia

Radiologia

Radiologia on lääketieteen erikoisala, jossa käytetään erilaisia kuvantamismenetelmiä eri sairauksien diagnosoinnissa, tutkimisessa ja hoidossa. Seuraavassa esitellään erilaisia kuvantamismenetelmiä ja niiden käytännön sovellutuksia käytännön lääketieteessä.

Röntgentutkimus
Röntgentutkimus on kaikkein yleisin radiologinen tutkimus, jossa käytetään ionisoivaa säteilyä eli röntgensäteitä. Nykyaikana röntgenlaitteet ovat kuitenkin niin kehittyneitä, että säteilyannos on mahdollisimman pieni ja tutkimuksen kesto lyhyt. Röntgenkuvia otetaan yleisimmin rintakehästä (ns. keuhkokuva), selkärangasta ja erilaisista luista sekä nivelistä (esimerkiksi vamman tapauksessa). Hammashoidossa käytetään ortopantomografiaa eli hampaiston ja leuan panoraamakuvaa, josta näkee koko hampaiston. Välillä röntgenkuvauksessa käytetään myös varjoaineita, esimerkiksi ruoansulatuskanavan tutkimuksessa suoliston läpäisevyyden ja toiminnan arvioimiseksi.

Mammografia
Mammografia
tarkoittaa rintarauhasten röntgentutkimusta. Kyse on erityisellä laitteella tehtävästä tutkimuksesta, jonka tavoitteena on huomata mahdollisimman ajoissa erilaiset rintasairaudet, ennen kaikkea rintasyöpä. Ottamalla rinnasta kuvia kahdesta eri suunnasta voidaan paikantaa tarkasti sairas kudos. Mammografia mahdollistaa kasvainkudoksen merkitsemisen erityisellä rautalangalla, mikä helpottaa sairaan kudoksen poistamista leikkauksessa.

Ultraääni
Ultraäänitutkimuksen eli sonografian yhteydessä kuvataan eri elimiä ultraääniaaltojen avulla. Koska kyseisessä tutkimuksessa ei käytetään minkäänlaista säteilyä, on kyse täysin vaarattomasta tutkimuksesta. Ultraäänitutkimus tehdään rutiininomaisesti myös raskaanaoleville. Pääasiassa ultraäänellä tutkitaan sisäelimiä, kilpirauhasta, verisuonia, niveliä ja pehmytkudoksia. Lisäksi ultraäänen avulla on mahdollista arvioida verenkierron nopeutta ja suuntaa (esimerkiksi veritulpan poissulkemiseksi). Ultraäänen avulla ei ole mahdollista tutkia keuhkoja, vatsaa, suolistoa eikä luustoa. Ultraääntä käytetään koepalojen eli biopsian ottamisessa sekä dreenien ja stenttien asentamisessa.

Tietokonetomografia
Tietokonetomografiassa eli TT-kuvauksessa käytetään röntgensäteilyä ihmiskehon kerrokselliseksi ja tilalliseksi kuvantamiseksi. Tutkimus tehdään vain konkreettisen tarpeen tullen, koska säteilyannos eli käytettävän säteilyn määrä on tavallista röntgenkuvausta suurempi. Tietyissä tilanteissa annostellaan suonensisäisesti varjoainetta tarkemman kuvan saamiseksi. Ilman varjoainetta tehdyn tutkimuksen tuloksena ovat natiivikuvat. TT-tutkimusta voidaan käyttää pään (ml. aivojen), niskan, sydämen, keuhkojen, vatsan, lantion ja selkärangan tutkimuksessa.

Magneettitutkimus
Magneettitutkimus käyttää kehon kuvantamiseksi röntgensäteilyn sijaan voimakasta magneettikenttää. Tämän takia magneettitutkimus ei sisällä ionisoivan säteilyn tuottamia haittoja. TT-tutkimuksen tapaan voidaan myös magneettitutkimuksessa käyttää varjoainetta, joka helpottaa sairaan kudoksen havaitsemista. Magneettitutkimuksella voidaan kuvantaa esimerkiksi pään aluetta, eri niveliä, selkärankaa, vatsaa, lantion aluetta, sydäntä ja verisuonia

Sydämen tietokonetomografia
Sydämen tietokonetomografiaa eli angiografiaa käytetään verisuonten tilavuuden kuvantamiseksi. Menetelmän avulla on mahdollista arvioida valtimoiden, suonien ja sydänontelon tilaa. Tutkimuksessa verenkiertoon injektoidaan varjoainetta, joka mahdollistaa tarkemman kuvantamisen. Verisuoniston tilan arvioimiseksi tehdään erityisellä röntgenlaitteella useita kuvasarjoja, jotka näyttävät varjoaineen kulkua suonistossa. Katetrin avulla voidaan laajentaa ahtautunutta suonta ja asentaa ahtaumaan metalliverkko eli stentti. Angiografia voidaan yhdistää tietokonetomografiaan ja magneettikuvaukseen.

Palvelut:

    • Alaraajalaskimoiden ultraäänitutkimus

      177 klinikkaa

      Alaraajalaskimoiden ultraäänitutkimuksella voidaan tarkastella jalan syvä- ja pintaverenkiertoa tai diagnosoida veritulppia ja läppien vajaatoimintaa. Ultraäänitutkimus on radiologinen kuvantamismenetelmä, joka käyttää pehmytkudosten kuvantamisessa korkeataajuuksisia ääniaaltoja.

    • Kaulan ultraäänitutkimus

      30 klinikkaa

      Kaulan ultraäänitutkimuksella voidaan arvioida kilpirauhasen kokoa ja rakennetta sekä selvittää sen mahdollisia kyhmyjä ja kystoja. Ultraääni on kivuton ja vaaraton tutkimusmenetelmä, eikä se ole ionisoivaa säteilyä, joten sitä voidaan käyttää myös raskauden aikana. Ultraäänitutkimus on radiologinen kuvantamismenetelmä, joka käyttää pehmytkudosten kuvantamisessa korkeataajuuksisia ääniaaltoja.

    • Vatsan ultraäänitutkimus

      209 klinikkaa

      Vatsan ultraäänitutkimuksessa voidaan arvioida sisäelinten (maksa, munuaiset, haima ja muut) tilaa sekä mahdollisia terveydellisiä muutoksia. Ultraäänitutkimus on radiologinen kuvantamismenetelmä, joka käyttää pehmytkudosten kuvantamisessa korkeataajuuksisia ääniaaltoja. Ultraäänitutkimus on kivuton ja vaaraton, eikä tuota ionisoivaa säteilyä.

    • Nivelen ultraäänitutkimus

      184 klinikkaa

      Nivelen ultraäänitutkimus mahdollistaa nivelsiteiden, rustojen ja lihasten tilan tarkastelun sekä mahdollisesti nivelonteloon kertyneen nesteen havainnoimisen. Ultraäänitutkimus on radiologinen kuvantamismenetelmä, joka käyttää pehmytkudosten kuvantamisessa korkeataajuuksisia ääniaaltoja. Ultraäänitutkimuksen aikana voidaan samanaikaisesti seurata nivelen toimintaa, mikä mahdollistaa toiminnallisten häiriöiden huomaamisen sekä parantaa näin tutkimuksen diagnoositarkkuuta. Röntgenistä poiketen ultraääni ei ole hyödyllinen luuston tarkastelussa. Ultraäänen etu on ionisoivan säteilyn puute, minkä takia sitä voidaan myös käyttää raskaana olevien tutkimuksessa.

    • Rintojen ultraäänitutkimus

      24 klinikkaa

      Rintojen ultraäänitutkimuksessa voidaan arvioida rintarauhasten tilaa, rintatiehyeiden leveyttä,  etsiä mahdollisia ylimääräisiä muodostumia ja arvioida niiden laatua eli sitä, onko kyseessä hyvänlaatuinen nestekertymä eli kysta vai sellainen kiinteä kudos, josta tulisi ottaa koepala. Ultraäänitutkimus on radiologinen kuvantamismenetelmä, joka käyttää pehmytkudosten kuvantamisessa korkeataajuuksisia ääniaaltoja. Ultraäänitutkimuksessa eivät kuitenkaan tule näkyviin mikrokalkkeutumat, jotka saadaan nähtäville röntgenkuvissa. Näin ollen rintarauhasten sairausten kokonaisvaltaisessa diagnosoinnissa tarvitaan niin mammografiaa kuin ultraääntäkin. Ultraääni on kivuton ja vaaraton tutkimusmenetelmä, eikä se ole ionisoivaa säteilyä, joten sitä voidaan käyttää myös raskauden aikana.

    • Gynekologinen ultraäänitutkimus

      27 klinikkaa

      Gynekologinen ultraäänitutkimus eli sonohysterografia on kuvantavaan diagnostiikkaan kuuluva vaginansisäinen ultraäänitutkimus, jolla voidaan arvioida erittäin tarkasti kohdun ja munasarjojen kokoa sekä rakennetta. Ultraäänitutkimus on oleellinen niin hyvänlaatuisten kasvaimien (endometrioomat, myoomat) kuin pahanlaatuistenkin diagnosoinnissa ja hoidon suunnittelussa. Transvaginaalista tutkimusta käytetään usein myös sikiön koon ja geneettisten riskien arvioinnissa.

       

    • Nilkan MRI

      69 klinikkaa

      Magneettitutkimus on radiologinen kuvantamismenetelmä, jossa käytetään vahvaa magneettikenttää ja radioaaltoja.  Nilkan MRI on vakiotutkimus nilkan alueen pehmytkudosten rakenteellisen tilan arvioinnissa. MRI mahdollistaa siteiden ja jänteiden vammojen diagnosoinnin ja tuo hyvin näkyviin rustorakenteet. Magneettitutkimus ei tuota ionisoivaa säteilyä. Koska MRI käyttää voimakasta  magneettikenttää, tulee mahdollisista metalliproteeseista, sisäkorvaimplanteista, verisuonten klipseistä, sydäntahdistimesta tai muista implanteista kertoa etukäteen lääkärille.

    • Vatsan MRI

      69 klinikkaa

      Magneettitutkimus on radiologinen kuvantamismenetelmä, jossa käytetään vahvaa magneettikenttää ja radioaaltoja. Vatsan MRI auttaa arvioimaan vatsaontelon sisäelinten, sappiteiden ja verisuonten tilaa. Tutkimusta käytetään kasvainten ja niiden levinnäisyyden diagnostiikassa sekä hoitovasteen arvioinnissa. MRI on oleellisessa asemassa diagnosoidessa vatsaontelon elinten tulehdussairauksia ja kudosten infektioita. Käyttämällä suonensisäistä varjoainetta voidaan tarkastella myös verisuonia. Magneettitutkimus ei tuota ionisoivaa säiteilyä. Koska MRI käyttää voimakasta  magneettikenttää, tulee mahdollisista metalliproteeseista, sisäkorvaimplanteista, verisuonten klipseistä, sydäntahdistimesta tai muista implanteista kertoa etukäteen lääkärille.

    • Vatsan MRI varjoaineella ja ilman

      64 klinikkaa

      Magneettitutkimus on radiologinen kuvantamismenetelmä, jossa käytetään vahvaa magneettikenttää ja radioaaltoja. Vatsan MRI-natiivitutkimus auttaa löytämään muutoksia sisäelimissä ja muissa kudosrakenteissa, tulehduskudosta tai kasvaimia. Varjoaine injektoidaan suoneen ja se mahdollistaa kudosten välisen vertailun, joten hyvänlaatuiset muutoset voidaan erottaa pahanlaatuisista, sekä tuo esille mahdolliset tulehdukset. Magneettitutkimus ei tuota ionisoivaa säiteilyä. Koska MRI käyttää voimakasta  magneettikenttää, tulee mahdollisista metalliproteeseista, sisäkorvaimplanteista, verisuonten klipseistä, sydäntahdistimesta tai muista implanteista kertoa etukäteen lääkärille.

    • Kaularangan MRI

      66 klinikkaa

      Magneettitutkimus on radiologinen kuvantamismenetelmä, jossa käytetään vahvaa magneettikenttää ja radioaaltoja. Kaularangan MRI auttaa arvioimaan kaulan ja niskan pehmytkudosten ja kaularangan rakenteellisia muutoksia. Tätä tutkimusta käytetään pääasiassa nikamien, nikamien välilevyjen, hermojuurten ja selkäytimen tilan diagnosoinnissa. Magneettitutkimus ei tuota ionisoivaa säiteilyä. Koska MRI käyttää voimakasta  magneettikenttää, tulee mahdollisista metalliproteeseista, sisäkorvaimplanteista, verisuonten klipseistä, sydäntahdistimesta tai muista implanteista kertoa etukäteen lääkärille.

    • MRI selkärangasta varjoaineella

      66 klinikkaa

      Magneettitutkimus on radiologinen kuvantamismenetelmä, jossa käytetään vahvaa magneettikenttää ja radioaaltoja. Selkärangan MRI varjoaineella tuo näkyville myös selkärangan verisuoniston ja auttaa diagnosoimaan mahdollisen kasvaimen tai tulehduksen. Magneettitutkimus ei tuota ionisoivaa säiteilyä. Koska MRI käyttää voimakasta  magneettikenttää, tulee mahdollisista metalliproteeseista, sisäkorvaimplanteista, verisuonten klipseistä, sydäntahdistimesta tai muista implanteista kertoa etukäteen lääkärille.

    • Lannerangan MRI

      71 klinikkaa

      Magneettitutkimus on radiologinen kuvantamismenetelmä, jossa käytetään vahvaa magneettikenttää ja radioaaltoja. Lannerangan MRI auttaa selvittämään ristiselän alueen pehmytkudosten ja selkäragan tilaa. Tutkimusta käytetään pääasiassa nikamien, nikamien välilevyjen, selkäytimen ja  hermojuurten tilan arvioimisessa. Tutkimus on tarpeen esimerkiksi, jos selkäkivun yhteydessä esiintyy virtsan pidätysongelmia, kuumetta ja/tai alaraajojen heikkoutta. Magneettitutkimus ei tuota ionisoivaa säiteilyä. Koska MRI käyttää voimakasta  magneettikenttää, tulee mahdollisista metalliproteeseista, sisäkorvaimplanteista, verisuonten klipseistä, sydäntahdistimesta tai muista implanteista kertoa etukäteen lääkärille.

    • Rintarangan MRI

      67 klinikkaa

      Magneettitutkimus on radiologinen kuvantamismenetelmä, jossa käytetään vahvaa magneettikenttää ja radioaaltoja. Rintarangan MRI–tutkimus auttaa selvittämään rinnan alueen pehmytkudosten ja selkäragan tilaa. Tutkimusta käytetään pääasiassa nikamien, nikamien välilevyjen, selkäytimen ja  hermojuurten tilan arvioimisessa. Peruste tutkimukselle voi olla esimerkiksi krooninen kova selkäkipu, MS-tauti tai selkärankatulehdus. Magneettitutkimus ei tuota ionisoivaa säiteilyä. Koska MRI käyttää voimakasta  magneettikenttää, tulee mahdollisista metalliproteeseista, sisäkorvaimplanteista, verisuonten klipseistä, sydäntahdistimesta tai muista implanteista kertoa etukäteen lääkärille.

    • Polven MRI

      70 klinikkaa

      Magneettitutkimus on radiologinen kuvantamismenetelmä, jossa käytetään vahvaa magneettikenttää ja radioaaltoja. Koska MRI on hyvä kuvantamaan pehmytkudoksia, on polven MRI-tutkimus vakiotoimenpide nivelkierukan, siteiden ja ruston vammojen diagnosoinnissa. Peruste tutkimukselle voi olla esimerkiksi krooninen polvikipu ja –turvotus, polvinivel vamma, infektiot, tulehdussairaudet ja kasvaimet. Magneettitutkimus ei tuota ionisoivaa säiteilyä. Koska MRI käyttää voimakasta  magneettikenttää, tulee mahdollisista metalliproteeseista, sisäkorvaimplanteista, verisuonten klipseistä, sydäntahdistimesta tai muista implanteista kertoa etukäteen lääkärille.

    • Olkapään MRI

      70 klinikkaa

      Magneettitutkimus on radiologinen kuvantamismenetelmä, jossa käytetään vahvaa magneettikenttää ja radioaaltoja. Koska MRI on hyvä kuvantamaan pehmytkudoksia, on olkapään MRI-tutkimus vakiotoimenpide olkanivelen ruston, rustorenkaan ja lihasrakenteen diagnosoinnissa. Peruste tutkimukselle voi olla esimerkiksi olan alueen kipu, turvotus ja rajoittunut liikerata, olkanivelvamma, tulehdukset ja rappeuttavat sairaudet. Magneettitutkimus ei tuota ionisoivaa säiteilyä. Koska MRI käyttää voimakasta  magneettikenttää, tulee mahdollisista metalliproteeseista, sisäkorvaimplanteista, verisuonten klipseistä, sydäntahdistimesta tai muista implanteista kertoa etukäteen lääkärille.

    • Pään MRI

      71 klinikkaa

      Magneettitutkimus on radiologinen kuvantamismenetelmä, jossa käytetään vahvaa magneettikenttää ja radioaaltoja. Pään MRI tehdään aivojen ja aivorungon tutkimiseksi. Magneettitutkimus on erittäin hyvä kuvantaja diagnosoidessa iskeemisiä vammoja, aivokasvaimia, tulehduksia ja aivorappeumasairauksia. Hyvän pehmytkudoksia kuvantavan kuvaustarkkuutensa ja esitystapojensa (sekvenssit) takia MRI on usein informatiivisempi kuin TT-tutkimus. Magneettitutkimus ei tuota ionisoivaa säiteilyä. Koska MRI käyttää voimakasta magneettikenttää, tulee mahdollisista metalliproteeseista, sisäkorvaimplanteista, verisuonten klipseistä, sydäntahdistimesta tai muista implanteista kertoa etukäteen lääkärille.

    • Pään MRI ja verisuonten MRI (MRA)

      65 klinikkaa

      Magneettitutkimus on radiologinen kuvantamismenetelmä, jossa käytetään vahvaa magneettikenttää ja radioaaltoja. Pään MRI tehdään aivojen ja aivorungon tutkimiseksi. Pään MRI-varjoainetutkimus auttaa diagnosoimaan valtimoahtaumia, valtimopullistumia, ja synnynnäisiä kehityshäiriöitä. Erityinen TOF-kuvaus mahdollistaa aivovaltimoiden kuvantamisen ilman varjoainetta. Kuitenkin tautipesäkkeiden (esim. kasvaimet, tulehdussairaudet) tarkemmaksi arvioimiseksi on tarpeen käyttää suonensisäistä varjoainetta. Magneettitutkimus ei tuota ionisoivaa säiteilyä. Koska MRI käyttää voimakasta  magneettikenttää, tulee mahdollisista metalliproteeseista, sisäkorvaimplanteista, verisuonten klipseistä, sydäntahdistimesta tai muista implanteista kertoa etukäteen lääkärille.

    • Pään MRI varjoaineella ja ilman

      67 klinikkaa

      Magneettitutkimus on radiologinen kuvantamismenetelmä, jossa käytetään vahvaa magneettikenttää ja radioaaltoja. Pään MRI-nativiitutkimusta eli tutkimusta ilman varjoainetta käytetään pääasiassa aivojen ja aivorungon tutkimuksessa. MRI mahdollistaa aivojen iskeemisten vammojen, verenvuotojen, kasvainten, tulehdusten ja aivorappeumasairaausten diagnosoimisen. Suonensisäisen varjoaineen käyttäminen parantaa MRI-tutkimuksen diagnostista tarkkuutta. Verrattaessa TT-tutkimukseen on MRI etu erittäin korkea kuvaustarkkuus pehmytkudosten kuvantamisessa. Magneettitutkimus ei tuota ionisoivaa säiteilyä. Koska MRI käyttää voimakasta  magneettikenttää, tulee mahdollisista metalliproteeseista, sisäkorvaimplanteista, verisuonten klipseistä, sydäntahdistimesta tai muista implanteista kertoa etukäteen lääkärille.

    • MRI polvinivelesta varjoaineella

      63 klinikkaa

      Magneettitutkimus on radiologinen kuvantamismenetelmä, jossa käytetään vahvaa magneettikenttää ja radioaaltoja. Koska MRI on hyvä kuvantamaan pehmytkudoksia, on polven MRI-tutkimus vakiotoimenpide kierukoiden, siteiden, jänteiden ja ruston vammojen diagnosoinnissa. Polvinivelen MRI varjoaineella mahdollistaa lisäksi tulehdusten ja kasvainten tarkemman diagnosoimisen. Tutkimuksen perusteina voivat olla esimerkiksi krooninen polvikipu ja –turvotus, polvinivelvamma, nivelen ja luun tulehdukset sekä kasvaimet. Magneettitutkimus ei tuota ionisoivaa säiteilyä. Koska MRI käyttää voimakasta  magneettikenttää, tulee mahdollisista metalliproteeseista, sisäkorvaimplanteista, verisuonten klipseistä, sydäntahdistimesta tai muista implanteista kertoa etukäteen lääkärille.

    • Ranteen magneettikuvaus

      68 klinikkaa

      Magneettitutkimus on radiologinen kuvantamismenetelmä, jossa käytetään vahvaa magneettikenttää ja radioaaltoja. Hyvän pehmytkudoksia kuvantavan kuvaustarkkuutensa takia on magneettitutkimus vakiotoimenpide siteiden, jänteiden, lihasten, hermojen ja ruston tilan diagnosoinnissa. Ranteen magneettikuvauksen perusteina voi olla esimerkiksi ranteeen alueen kipu, puutuminen, rajoittanut liikkuvuus, tulehdus, liikarasitus tai vamma. Magneettitutkimus ei tuota ionisoivaa säiteilyä. Koska MRI käyttää voimakasta  magneettikenttää, tulee mahdollisista metalliproteeseista, sisäkorvaimplanteista, verisuonten klipseistä, sydäntahdistimesta tai muista implanteista kertoa etukäteen lääkärille.

    • Sydämen MRI

      62 klinikkaa

      Magneettitutkimus on radiologinen kuvantamismenetelmä, jossa käytetään vahvaa magneettikenttää ja radioaaltoja. Sydämen MRI-tutkimuksessa on magneettitutkimukseen yhdistetty sydänsähkökäyrätutkimukseen (EKG), joka mahdollistaa sydämen toiminnan tarkan kuvaamisen sydämen sykkeen eri vaiheissa. MRI:n avulla voidaan arvioida sydämen kammioiden kokoa, sydänlihaksen paksuutta, infarktin jättämiä vammojen laajuutta ja sydämen pumppaustoimintaa. MRI mahdollistaa sydänlihaksen tulehduksellisten vammojen ja sydämen vajaatoiminnan aiheuttajan diagnosoimisen sekä auttaa jatkohoidon suunnittelussa. Magneettitutkimus ei tuota ionisoivaa säiteilyä. Koska MRI käyttää voimakasta  magneettikenttää, tulee mahdollisista metalliproteeseista, sisäkorvaimplanteista, verisuonten klipseistä, sydäntahdistimesta tai muista implanteista kertoa etukäteen lääkärille.

    • Lantion MRI

      65 klinikkaa

      Magneettitutkimus on radiologinen kuvantamismenetelmä, jossa käytetään vahvaa magneettikenttää ja radioaaltoja. Lantion MRI mahdollistaa virtsarakon, peräsuolen, sigmasuolen, kohdun, munasarjojen ja eturauhasen tilan arvioimisen. MRI:n avulla voidaan diagnosoida pikkulantion alueen elinten muutoksia tai kasvaimia jo varhaisvaiheessa sekä arvioida kasvainten levinnäisyyttä ja suunnittella jatkohoitoa. Tutkimuksen perusteina voivat olla esimerkiksi krooninen kipu alavatsassa tai ristiluun alueella, pikkulantion elinten tulehdussairaudet tai kasvaimet. Magneettitutkimus ei tuota ionisoivaa säiteilyä. Koska MRI käyttää voimakasta  magneettikenttää, tulee mahdollisista metalliproteeseista, sisäkorvaimplanteista, verisuonten klipseistä, sydäntahdistimesta tai muista implanteista kertoa etukäteen lääkärille.

    • Lantion MRI varjoaineella ja ilman

      63 klinikkaa

      Magneettitutkimus on radiologinen kuvantamismenetelmä, jossa käytetään vahvaa magneettikenttää ja radioaaltoja. Lantion MRI mahdollistaa virtsarakon, peräsuolen, sigmasuolen, kohdun, munasarjojen ja eturauhasen tilan arvioimisen. Kaikkein tarkimman kuvauksen antaa varjoainetutkimus, joka tuo paremmin esille tulehdukselliset muutokset, tulehtuneen kudoksen ja kasvaimet. Varjoaine injektoidaan suoneen. Tutkimuksen perusteina voivat olla esimerkiksi krooninen kipu alavatsassa tai ristiluun alueella, pikkulantion elinten tulehdussairaudet tai kasvaimet. Magneettitutkimus ei tuota ionisoivaa säiteilyä. Koska MRI käyttää voimakasta  magneettikenttää, tulee mahdollisista metalliproteeseista, sisäkorvaimplanteista, verisuonten klipseistä, sydäntahdistimesta tai muista implanteista kertoa etukäteen lääkärille.

    • Lonkan natiiviröntgen

      46 klinikkaa

      Lonkan natiiviröntgen on radiologinen kuvantamismenetelmä, jota käytetään ensisijaisesti lonkkanivelen luuston tilan arvioinnissa. Lonkan  röntgenkuvausta käytetään esimerkiksi vammojen tai ikäkulumien diagnosoinnissa.

    • Nenän sivuonteloiden natiiviröntgen

      197 klinikkaa

      Nenän sivuonteloiden röntgen (nso-rtg) on radiologinen kuvantamismenetelmä, jota käytetään sinusiitin eli nenän sivuonteloiden tulehduksen diagnosoinnissa.

    • Mammografia

      148 klinikkaa

      Mammografia on radiologinen kuvantamismenetelmä, jota käytetään etupäässä rintasyövän diagnosoinnissa.

    • Lannerangan natiiviröntgen

      184 klinikkaa

      Lannerangan natiiviröntgen on radiologinen  kuvantamismenetelmä, jota käytetään selkärangan lanneosan sairausten (vammat, ylirasitus, ikämuutokset) ensisijaisena diagnosonointikeinona.

    • Polvinivelen röntgen

      181 klinikkaa

      Polvinivelen röntgen on radiologinen kuvantamismenetelmä, jota käytetään ensisijaisesti polvinivelen luuston tilan arvioinnissa sekä esimerkiksi nivelrikon tai murtumien diagnosoinnissa.

    • Keuhkokuva (thorax)

      207 klinikkaa

      Keuhkojen röntgenkuvaus (thorax) on yksi yleisimmistä on radiologisista kuvantamismenetelmistä, jota käytetään keuhkosairausten (keuhkotulehdus, tuberkuloosi, kasvaimet) ensisijaisena diagnosointikeinona.

    • Hammasröntgen

      283 klinikkaa

      Hammasröntgen on yksinkertainen ja informatiivinen kuvantamismenetelmä, jota käytetään hammashoidon suunnittelussa ja hoitotulosten arvioinnissa. Hammasröntgenin avulla voidaan arvioida hampaan rakennetta sekä sitä ympäröivien kudosten tiaa. Röntgen auttaa selvittämään kariesvaurioiden syvyyttä ja laajuutta sekä mahdollisia kehityshäiriöitä tai luukudoksen para- tai periodontiittia. Hammasröntgen tuottaa pienen määrän säteilyä.

    • Hampaiston panoraamakuvaus (OPTG)

      288 klinikkaa

      Hampaiston panoraamakuvaus on nopea ja informatiivinen kuvantamismenetelmä, jota käytetään hammashoidon suunnittelussa ja hoitotulosten arvioinnissa.  Panoraamakuvauksella voidaan arvioida tarkemmin hampaistoa ja sitä ympäröivää kudosta. Nykyään on käytössä useita eri hampaiston panoraamaröntgen-ohjelmia, jotka käyttävät eri röntgenin säteilykulmaa ja kuvantavat koko hampaiston tai ainoastaan tietyn tutkimuksen kannalta oleellisen kohdan. Röntgen auttaa myös suunnittelemaan tarkasti implanttien asentamisen, selvittämään kariesvaurioiden syvyyttä ja laajuutta sekä mahdollisia kehityshäiriöitä tai luukudoksen para- tai periodontiittia.

    • 3D-röntgentutkimus - kaksi leukapuoliskoa

      19 klinikkaa

      Kun tavallinen röntgen muodostaa kuvan kaksiulotteisena, niin 3D-röntgentutkimus mahdollistaa pään alueen tilallisen kuvantamisen tuoden esiin tarkemmin eri anatomisia rakenteita, jotka tulee hoidossa ottaa huomioon. 3D-tutkimuksessa tutkittavasta alueesta otetaan eri kulmista satoja kuvia, jotka tietokone koostaa kolmiulotteiseksi näkymäksi.Tällainen tutkimus helpottaa implanttien ja leikkausten suuunnittelua, vakavien sairauksien diagnosointia sekä hampaiston, sitä ympäröivien kudosten ja leukanivelten tilan arvioimista. Riippuen tutkimuksen tavoitteesta on tutkimus mahdollista tehdä joko kahdesta, yhdestä tai vain puolikkaasta leukapuoliskosta. 3D-röntgenkuvauksen tuottama säteilyannos on jonkin verran suurempi kuin tavallisessa hammasröntgenissä.

    • 3D-röntgentutkimus - yksi leukapuolisko

      14 klinikkaa

      Kun tavallinen röntgen muodostaa kuvan kaksiulotteisena, niin 3D-röntgentutkimus mahdollistaa pään alueen tilallisen kuvantamisen tuoden esiin tarkemmin eri anatomisia rakenteita, jotka tulee hoidossa ottaa huomioon. 3D-tutkimuksessa tutkittavasta alueesta otetaan eri kulmista satoja kuvia, jotka tietokone koostaa kolmiulotteiseksi näkymäksi.Tällainen tutkimus helpottaa implanttien ja leikkausten suuunnittelua, vakavien sairauksien diagnosointia sekä hampaiston, sitä ympäröivien kudosten ja leukanivelten tilan arvioimista. Riippuen tutkimuksen tavoitteesta on tutkimus mahdollista tehdä joko kahdesta, yhdestä tai vain puolikkaasta leukapuoliskosta. 3D-röntgenkuvauksen tuottama säteilyannos on jonkin verran suurempi kuin tavallisessa hammasröntgenissä.

    • 3D-röntgentutkimus - koko suu

      66 klinikkaa

      Kun tavallinen röntgen muodostaa kuvan kaksiulotteisena, niin 3D-röntgentutkimus mahdollistaa pään alueen tilallisen kuvantamisen tuoden esiin tarkemmin eri anatomisia rakenteita, jotka tulee hoidossa ottaa huomioon. 3D-tutkimuksessa tutkittavasta alueesta otetaan eri kulmista satoja kuvia, jotka tietokone koostaa kolmiulotteiseksi näkymäksi.Tällainen tutkimus helpottaa implanttien ja leikkausten suuunnittelua, vakavien sairauksien diagnosointia sekä hampaiston, sitä ympäröivien kudosten ja leukanivelten tilan arvioimista. Riippuen tutkimuksen tavoitteesta on tutkimus mahdollista tehdä joko kahdesta, yhdestä tai vain puolikkaasta leukapuoliskosta. 3D-röntgenkuvauksen tuottama säteilyannos on jonkin verran suurempi kuin tavallisessa hammasröntgenissä.

    • Ranteen röntgenkuvaus

      191 klinikkaa

      Ranteen röntgenkuvaus  on radiologinen kuvantamistutkimus, jonka avulla voidaan arvioida rannenivelen tilaa. Röntgeniä käytetään niin rannenivelen kuin myös kyynär- ja värttinäluun murtumien ensitutkimuksena. Samoin ranneröntgenkuvausta käytetään muiden nivelten ja luullisten rakenteiden tilan arvioinnissa, kuten esimerkiksi nivelirikon, kasvainten tai murtumien tapauksessa.

    • Olkapään röntgenkuvaus

      177 klinikkaa

      Olkapään röntgenkuvaus  on radiologinen kuvantamistutkimus. jota käytetään olkaluun ja lapaluun yläosien sekä solisluun olan puolisen osan tilan arvioimiseksi, tutkimiseksi ja mahdollisten ongelmien (nivelrikko, siljoiltaan menot eli luksaatio, murtumat) diagnosoimiseksi.

    • Kaularangan röntgenkuvaus

      175 klinikkaa

      Kaularangan röntgenkuvaus on radiologinen kuvantamistutkimus, jota käytetään kaularangan tilan arviomiseksi ja sairausten (kaularankavammat, liikarasitus, ikääntymisen aiheuttamat muutokset eli nivelrikko) ensitutkimuksena.

    • Nilkan röntgenkuvaus

      176 klinikkaa

      Nilkan röntgen on radiologinen kuvantamistutkimus, joka tehdään nilkkanivelen tilan arvioimiseksi, tutkimiseksi ja mahdollisten ongelmien (nivelrikko, luukudoksen muutokset, murtumat) diagnosoimiseksi.

    • Kantapään röntgenkuvaus

      54 klinikkaa

      Kantapään röntgenkuvaus  on radiologinen kuvantamistutkimus, jota käytetään kantapään ja kantaluun tilan arvioimiseksi, tutkimiseksi ja mahdollisten ongelmien (nivelrikko, luukudoksen muutokset, murtumat) diagnosoimiseksi.

    • Jalkaterän röntgenkuvaus

      176 klinikkaa

      Jalkaterän röntgenkuvaus  on radiologinen kuvantamistutkimus, jota käytetään jalkaterän ja jalkapöydän tilan arvioimiseksi, tutkimiseksi ja mahdollisten ongelmien (nivelrikko, luukudoksen muutokset, murtumat) diagnosoimiseksi.

    • Rintarangan natiiviröntgen

      42 klinikkaa

      Rintarangan natiiviröntgen on radioloogiline radiologinen kuvantamistutkimus. jota käytetään rintarangan tilan arvioimiseksi, tutkimiseksi ja mahdollisten ongelmien (selkärankavammat, kasvaimet, ikääntymisen aiheuttamat muutokset eli nivelrikko) diagnosoimiseksi.

    • Pään tietokonetomografia (TT)

      6 klinikkaa

      Pään tietokonetomografia on radiologinen kuvantamismenetelmä, joka mahdollistaa pään yksityiskohtaisen, kerroksellisen ja tilallisen kuvaamisen. Toimenpiteen aikana röntgenlaite kiertää potilaan ympäri ottaen joka kulmasta kuvia, jotka tietokone kokoaa yhteen. Pään natiivi-TT-tutkimus (ilman varjoainetta) mahdollistaa pään kallon luuston ja pääkopan rakenteen kuvaamiseen. Varjoainetta käytettäessä tulee näkyviin myös verisuonet. Pään TT-tutkimuksen avulla voidaan diagnosoida ja arvioida aivoinfarktia, verenkiertoa, kasvaimia ja kallonmurtumia. Koska tutkimuksessa käytetään laajasti röntgensäteilyä, tehdään se vain lääketieteellisin perustein.

    • Sydämen tietokonetomografia

      2 klinikkaa

      Sydämen tietokonetomografia on radiologinen kuvantamismenetelmä, joka mahdollistaa sydämen yksityiskohtaisen, kerroksellisen ja tilallisen kuvaamisen. Toimenpiteen aikana röntgenlaite kiertää potilaan ympäri ottaen joka kulmasta kuvia, jotka tietokone kokoaa yhteen. Ensin tehdään tutkimus ilman varjoainetta, jotta voidaan selvittää onko sepelvaltimoissa tukoksia. Tämän jälkeen verenkiertoon  injektoidaan jodia sisältävää varjoainetta. Tätä nimitetään myös tietokoneangiografiaksi. Sydämen TT:n avulla voidaan diagnosoida ja arvioida sepelvaltimoiden kalkkeumia, arvioida stenttien ja ohitussuonten läpäisevyyttä, selvittää sydämen veritukoksia, diagnosoida aortan ja keuhkoverisuonten toimintaa. Luotettavan sydämen TT-tutkimustuloksen saamisen edellytys on säännöllinen syke. Koska tutkimuksessa käytetään laajasti röntgensäteilyä, tehdään se vain lääketieteellisin perustein. Toisaalta nykyaikaisten TT-laitteiden käyttö on onnistunut oleellisesti vähentämään tutkimuksen yhteydessä syntyvää ionisoivaa säteilyä.

    • Lantion TT-kuvaus

      1 klinikka

      Lantion tietokonetomografia on radiologinen kuvantamismenetelmä, joka mahdollistaa lantion yksityiskohtaisen, kerroksellisen ja tilallisen kuvaamisen. Toimenpiteen aikana röntgenlaite kiertää potilaan ympäri ottaen joka kulmasta kuvia, jotka tietokone kokoaa yhteen. Lantion natiivi-TT-tutkimus (ilman varjoainetta) kuvaa sisäelimet ja luuston. Varjoainetta käytettäessä tulevat näkyviin myös lantionalueen verisuonet. Lantion TT-kuvauksella voidaan diagnosoida kohdun ja munasarjojen sairauksia, etsiä kasvaimia sekä määritellä näiden mahdollinen levinnäisyys. Vammojen hoidossa lantion TT-kuvaus mahdollistaa lantionalueen luumurtumien ja pehmytkudosvammojen diagnosoimisen. Koska tutkimuksessa käytetään laajasti röntgensäteilyä, tehdään se vain lääketieteellisin perustein. Tutkimuksen tuottama säteilyannos on yksilökohtainen ja riippuu potilaan ruumiinrakenteesta, tutkittavan alueen laajuudesta ja muista fyysisistä tekijöistä.

    • Vatsan tietokonetomografia (TT-kuvaus)

      3 klinikkaa

      Vatsan alueen tietokonetomografia on radiologinen kuvantamismenetelm, joka mahdollistaa vatsan yksityiskohtaisen, kerroksellisen ja tilallisen kuvaamisen.  Toimenpiteen aikana röntgenlaite kiertää potilaan ympäri ottaen joka kulmasta kuvia, jotka tietokone kokoaa yhteen. Vatsan natiivi-TT-tutkimuksen (ilman varjoainetta) avulla voidaan arvioida maksan, munuaisten, vatsarauhasten, pernan ja muiden sisäelinten toimintaa. Suonensisäisen varjoaineen käyttäminen tuo paremmin näkyviin sairauspesäkkeitä, auttaa poissulkemaan eri sisäelinsairaukien mahdollisuuksia sekä ja helpottaa oleellisesti sopivan leikkausmetodin valitsemisessa. Näiden lisäksi TT-tutkimus on oleellinen myös selkärangan sairauksien diagnosoinnissa. Koska tutkimuksessa käytetään laajasti röntgensäteilyä, tehdään se vain lääketieteellisin perustein. Tutkimuksen tuottama säteilyannos on yksilökohtainen ja riippuu potilaan ruumiinrakenteesta, tutkittavan alueen laajuudesta, varjoaineen annostelutarpeesta ja muista tekijöistä.