Endokrinologia

Endokrinologia

Endokrinologia on lääketieteen ala, joka on erikoistunut umpieritys-ja hormonijärjestelmän sairauksien tutkimiseen, diagnosointiin ja hoitoon. Ihmisen endokriinisen järjestelmän eli umpieritysjärjestelmän muodostavat erilaiset hormoneja tuottavat ja erittävät rauhaset, kuten esimerkiksi kilpirauhanen, haima ja lisämunuaiset. Hormoneilla on niiden tarkoituksesta riippuen erilaiset toiminnot ja tehtävät. Usein ajatellaan, että hormonit jylläävät vain murrosikäisillä, mutta itse asiassa voi hormonituotannon häiriöitä esiintyä missä iässä tahansa. Seuraavassa esitellään erilaisia umpieritysjärjestelmään ja hormoneihin liittyviä sairauksia. Kaikkein eniten koko väestössä esiintyy erilaisia kilpirauhasen toimintaan liittyviä sairauksia (ml. niin liika- kuin vajaatoiminta), joita sairastaa arvioiden mukaan jopa 10 prosenttia ihmisistä. Seuraavaksi tulee sokeritauti eli diabetes 8,5 prosentin osuudella. Vaikka vielä tällä hetkellä kilpirauhassairaudet menevät esiintyvyydessään edelle, on synkimpien arvioiden mukaan diabeteksesta tulossa 21. vuosisadalla yksi yleisimmistä kuolinsyistä länsimaissa. Harvinaisempien umpieritysjärjestelmän sairauksien joukkoon kuuluu esimerkiksi Cushingin oireyhtymä (esiintyvyysarvio 2-3 %), ja erittäin harvinainen on esimerkiksi Addisonin tauti, jonka esiintyvyys on alle 0,5 %.

Useimmiten umperitysjärjestelmän sairauksia tutkitaan verikokeiden perusteella, jolloin yleensä on jo vaivojen ja oireiden perusteella syy epäillä jotakin hormonituotannon häiriötä.  Jatkotutkimusten osalta käytetään diagnosista riippuen esimerkiksi ultraääntä, stimulaatiotestejä (esim. glukagonikoe ja insuliiniresistenssin testaaminen kasvuhormonin erityksen tutkimiseksi). Harvinaisempien sairauksien (esim. MEN-oireyhtymä, jonka aiheuttaja on tunnettu geenimutaatio) diagnosoinnissa on apua myös geenikokeista.

Diabetes (”sokeritauti”) on aineenvaihduntahäiriö, jossa verensokeri on jatkuvasti normaalia tasoa korkeammalla. Diabetes erotellaan 1. tyyppiin eli insuliiniriippuvaiseen ja 2. tyyppiin eli insuliiniresistenttiin. Ykköstyypin diabetes johtuu haiman kyvyttömyydestä tuottaa tarpeeksi insuliinia. Kakkostyypin diabetekselle on tyypillistä insuliiniresistenttiys, jolloin ihmiskeho ei reagoi normaalisti insuliiniin. Tämän lisäksi tässä tyypissä voi kehittyä insuliinitehottomuus. Lisäksi oma tapauksensa on raskausdiabetes, joka kehittyy raskauden aikana ja yleensä katoaa synnytyksen jälkeen. Diabeteksen oireisiin kuuluvat tiheä virtsaamistarve, suurentunut juomisen ja syömisen tarve. Hoitamatta jätetty diabetes voi aiheuttaa vakavia seurauksia. Hoitona käytetään niin suun kautta kuin injektiolla annettavia lääkkeitä. Lisäksi sairauden ehkäisemisessä ja hoidossa oleellisessa osassa ovat terveellinen elämäntapa ja ravinto.

Kilpirauhasen vajaatoiminta on yleinen umpieritysjärjestelmän sairaus. Vajaatoiminnan tapauksessa kilpirauhanen ei tuota tarpeeksi kilpirauhashormonia. Tämä aiheuttaa oireina jatkuvaa palelua, väsymystä, masennusta, ummetusta, hidasta aineenvaihduntaa, painonnousua ja peräti lihomista. Kilpirauhasen vajaatoiminta voidaan diagnosoida verikokeella ja sitä hoidetaan lääkkeillä tablettien muodossa.

Kilpirauhasen liikatoiminnassa kilpirauhanen tuottaa liian paljon kilpirauhashormonia. Oireet ovat varsin yksilöllisiä: osalta potilailta ne puuttuvat peräti kokonaan, toisten ongelma on lisääntynyt hermostuneisuus, univaikeudet, sydämentykytys, ripuli ja laihtuminen. Myös kilpirauhasen liikatoiminta voidaan diagnosoida verikokeella.

Sukupuolihormoneihin liittyvät sairaudet. Sukupuolihormoneihin kuuluvat androgeenit, estrogeeni ja keltarauhashormoni. Androgeenit ovat mieshormoneja, kun taas estrogeenit ja keltarauhashormonit ovat naishormoneja. Sukupuolihormonien sisältö kehossa riippuu ihmisen sukupuolesta, iästä ja yksilöllisistä piirteistä. Sukupuolihormonitason lasku liittyy osaltaan myös ikääntymiseen, eikä ole olemukseltaan vahingollista tai vaarallista. Sukupuolihormonien tuotanto voi vähentyä myös tiettyjen sairauksien tapauksessa. Toisaalta kehossa voi esiintyä myös liian suurta sukupuolihormonitasoa. Tällaisista tiloista tunnetuin on hyperandrogenismi eli mieshormonin liikatuotanto. Yleisin naisilla hyperandrogenismiin liittyvä sairaus on munasarjojen monirakkulaoireyhtymä. Kaljuuntumista eli alopeciaa on myös kytketty hyperandrogenismiin, mutta tällä hetkellä arvellaan, että kyse on genetiikan ja erään mieshormonin yhteisvaikutuksesta.

Kasvuhormoneihin liittyvät häiriöt.

Kasvuhormoni on kasvamista ja solujen tuotantoa sekä uusiutumista stimuloiva hormoni. Tietyissä sairauksissa keho alkaa tuottaa kasvuhormonia joko liikaa tai liian vähän. Kasvuhormonin liikatuotanto aiheuttaa gigantismia (jos kasvuhormonin ylituotantoa lapsena) tai akromegaliaa (jos aikuisena).

Cushingin oireyhtymä on kortisolin eli hydrokortisonin ylituotannosta johtuva oireyhtymä. Cushingin oireyhtymän aiheuttaa joko tiettyjen lääkkeiden (esim. prednisoni) liikakäyttö tai kasvaimet. Aivolisäkkeen rauhaskasvaimen eli adenooman aiheuttamaa tilaa kutsutaan Cushingin taudiksi. Cushingin oireyhtymän oireita ovat esimerkiksi korkea verenpaine, keskivartalolihavuus, raskausarvet, kuukasvoisuus ja akne.

Addisonin tauti eli lisämunuaiskuoren vajaatoiminta on krooninen umpieritysjärjestelmän sairaus, jonka oireet kehittyvät yleensä hiljalleen. Addisonin taudin aiheuttajana on lisämunuaisten kyvyttömyys tuottaa tarpeeksi steroidihormoneja (kortisoli, aldosteroni). Addisonin taudin oireisiin kuuluvat ihon tummeneminen, joka saattaa ensi alkuun näyttää rusketukselta, mahakivut, heikkouden tunne ja painon putoaminen. Tauti voi johtaa hoitamattomana kuolemaan. Vaikka sairautta ei pystytä lääkkeillä poistamaan, on hormonikorvaushoidolla mahdollisuus merkittävästi lievittää oireita tai jopa hävittää ne kokonaan.

Uniongelmat

Melatoniini on ns. unihormoni, jota ihmisen elimistö tuottaa itse. Melatoniini säätelee unen ja valveillaolon sykliä sekä vuorokausirytmiä. Usein melatoniinia käytetään uniongelmien hoidossa ja vuorokausirytmin korjaamiseksi.

Palvelut:

    • Endokrinologin vastaanotto

      18 klinikkaa

      Endokrinologi on hormoonijärjestelmän sairauksien ja häiriöiden hoitoon keskittynyt erikoislääkäri. Endokrinologi on erikoistunut mm. hypotalamuksen, aivolisäkkeen, lisämunuaisten, haiman ja kilpirauhasen sairauksiin. Kaikkein yleisin hormonaalinen sairaus on diabetes eli sokeritauti sekä kilpirauhasen liika –tai vajaatoiminta. Ensivastaanotolla endokrinologi tekee lääkärintarkastuksen ja lähettää tarpeellisiin lisätutkimuksiin ja kokeisiin.